Pölynpoisto lääketeollisuudessa

Kun analysoidaan työpaikalla syntyvään pölyyn liittyviä mahdollisia riskejä, pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Onko pöly mahdollisesti haitallista ihmisten terveydelle ja ympäristölle?
• Voiko pöly aiheuttaa räjähdyksiä tai tulipaloja?
• Voiko pöly häiritä koneiden ja sähkökomponenttien liikkuvia osia?
• Onko mahdollisuus tuotteiden ristikontaminaatioon?

Jos olet epävarma tai sinulla ei ole kaikkia tarvittavia tietoja, on suositeltavaa arvioida käsitellyn materiaalin ominaisuuksia. Pölyominaisuuksien analysoinnin lisäksi on järkevää suorittaa pölyvaara-analyysi työntekijöiden altistumisen riskin arvioimiseksi sekä pölyn räjähdys- ja syttyvyystesti, joka voidaan vaatia ATEX-direktiivien mukaan.

Palamisvaara ja pölyräjähdys
Lääketeollisuudessa on tyypillistä, että suodatettava prosessi-ilma sisältää palavaa pölyä, syttyviä kaasuja, sumuja ja höyryjä tai joidenkin tai kaikkien näiden seosta. Jos tällainen räjähdyskelpoinen ilmaseos eristetään suljettuun ympäristöön (kuten pölynkeräimeen), jossa on sytytyslähde, kaikki räjähdyksen syntymiseen tarvittavat tekijät ovat olemassa.

Farmaseuttiset ainesosat koostuvat yhä pienemmistä molekyyleistä, joilla tavoitellaan nopeaa reaktiota ja tehokkuutta. Prosessointivaiheissa käytetään usein liuottimia. Vaikka se takaakin merkittäviä etuja lääkkeiden toimittamisen ja suorituskyvyn kannalta, luo se useita haasteita lääkkeiden valmistajille ja heidän tuotantoprosesseilleen:

• API:t muodostavat erittäin hienojakoista pölyä ja usein korkeita liuotinpitoisuuksia tuotteen käsittely- ja valmistusprosessien aikana. Mitä hienojakoisempaa pöly on, sitä suurempi on räjähdysvaara suuremman pinta-alan ja pitoisuuden vuoksi.
• Hieno pöly on myös suurin riski työntekijän terveydelle, sillä haitalliset hiukkaset jäävät keuhkoihin.

Suojaus:
Yksi kriittinen osa-alue, joka usein sivuutetaan, on voimakkaan pölyn tehokas eristäminen. Kun ilmassa oleva pöly on kerätty sen lähteeltä, on se säilytettävä keärysastiassa kaikissa poistoprosessin vaiheissa. Suojaus on välttämätöntä myös pölynkeräysyksikön huollon aikana. Erityisesti voimakkaalle pölylle tulee olla integroitu turvavaihto-ominaisuus niin pölynpoistojärjestelmässä kuin suodatinpatruunan vaihdossa. Niin sanottua Bag-In/Bag-Out (BIBO) -tekniikkaa käytetään estämään käyttäjän altistuminen ja kerätyn materiaalin karkaaminen suodattimia vaihdettaessa. Poistojärjestelmässä käytetään jatkuvatoimista vuoraustekniikkaa, joka hillitsee patruunoista suppiloon vapautuvaa pölyä järjestelmän automaattisen pulssipuhdistuksen aikana.

Räjähdyssuojaus:
Jos pölyn katsotaan olevan palavaa tai räjähtävää, on tarpeen selvittää tiettyjä arvoja, jotta tarvittava ATEX-sertifioitu räjähdyssuojaus voidaan määrittää. Järjestelmän tavoitteena on hallita räjähdys, jotta työntekijät pysyvät turvassa ja laitos- sekä laitevauriot minimoidaan.

• Passiiviset järjestelmät: Nämä järjestelmät käyttävät passiivisia komponentteja. Passiiviset järjestelmät ovat erittäin luotettavia, mutta niillä on myös rajoituksia niiden käytössä.
• Aktiiviset järjestelmät:  Aktiiviset järjestelmät sisältävät paljon kalliimpaa tekniikkaa ja vaativat yleensä uudelleensertifioinnin useimmin kuin passiiviset järjestelmät.

Energiankulutus:
Energiankulutusta seurataan nykyään yhä enemmän ja energiatehokkaan ratkaisun valitseminen on tärkeää. Energiansäästön näkökulmasta on otettava huomioon pölynpoistojärjestelmän suunnittelu, painehäviö ja puhaltimen tehokkuus yhdistettynä tarkkaan ohjaukseen. Jos tarkastellaan järjestelmän käyttökustannuksia, puhaltimen käyttämä energia on suurin kustannuserä, joten pienemmän suodatinkuorman, ja siten huomattavasti pienemmän painehäviön, valitseminen on kannattava ja hyvä valinta tänä päivänä.